| |||
Töyhtötiainen Crested Tit Parus cristatus 3.2.2013 Lapinjärvi, Finland Canon EOS 1D X, 600 mm * 1.4 ext., f/7.1, ISO-500, 1/320 sec. Tripod used |
Anna kuvalle pisteet / Give points (10 is the highest): | ||
|
Eipä tullut aurinkoisia pakkaspäiviä helmikuulle, tai ainakin alku näyttää tosi ikävän harmaalta. Tekisi suorastaan mieli lähteä etelään vastaanottamaan kevättä. Lauantai-iltapäivällä valoviiru taivaanrannassa sai minut jo innostumaan lähtemään meren jäälle, mutta siellä tyyni harmaus masensi. Kotkat eivät lentäneet ja valorakokin umpeutui. Sunnuntai oli aivan yhtä harmaa. Metsäruokinnalta syntyi kuitenkin jokunen kuva. Mielenkiintoisin lintuhavainto paikalta oli se, että pikkukäpylintunaaras oli jo hautomassa. Sinänsä lajille aivan normaali pesimäajankohta, mutta aina vaan hämmästyttää.
No sunny cold winter days for February as wished. At least beginning seems to be very grey. One of pictures taken on grey Sunday was the one of Crested Tit as picture of the week.
Koska minulla on siihen valta, poistan aina kommnettiosion, jos koen sinne tulevan palautteen epäreiluksi tai liian negatiiviseksi lukea. Eihän kukaan ehdoin tahdoin mieltänsä pahoita. Luen kuitenkin edelleen kuvalle tulleet kommentit ja voin vastata niistä joihinkin. Tässä tulee yksi pitkä vastine. Vakioarvostelijamme Enskan kommentti (Huomatkaa, ettei Enskan arvostelu ollut se, johon yllä viittaan) kuvalle alkoi ihmettelyllä, etteikö 20 kiloeuron laitteilla saa kuvia, joita ei olisi voinut ottaa 2000 euron kuvausvälineillä. Vastaus on että periaatteessa täällä ei kait ole ollut esillä yhtään kuvaa, jollaista ei olisi voinut ottaa harrastelijalaitteilla. Ja nyt paino piti olla sanalla jollaista. Vastaava kuva nettikoossa julkaistuna olisi tietenkin voitu kuvata millä tahansa järjestelmäkameralla kohtuuhyvän linssin kera, mutta EI VÄLTTÄMÄTTÄ SAMASSA TILANTEESSA. Viime vuoden kuvia selatessani oli kuvien teknisessä laadussa ja hyvien kuvien saannossa verrattuna laukausten määrään kaksi selvää tason parannusta. Ensimmäinen ehkä yllättävän selvä parannus, ja oikeastaan vasta tässä kuvienteko prosessissa kunnolla esille tullut ero, oli kuvien laadussa, kun 500 millinen vaihtui uuden sukupolven kuusisataseen. Toinen ennalta selvempi askel parempaan oli uuden rungon käyttöönotto. Ero tämän hetken parhaan (Canon sarjassa) ammattilaispaketin ja harrastelijalaitteiden välillä tulee paremmassa tarkennuksessa (vähemmän suoraan roskiin), suuremmassa kuvausnopeudessa (enemmän tilannekuvia valittavaksi ja paremmat mahdollisuudet saada onnenkantamoisia erikoisista tilanteista), pienemmässä kohinassa (lyhyemmät suljinajat ja/tai syväterävyyden käyttö) ja terävämmässä piirrossa (mahdollistaa reilummat kropit). Viime mainitusta ominaisuudesta sen verran, että täällä nettikoossa saattaa kaikkein laadukkaimpien kuvien osalta jopa täyskroppi (eli alkuperäisestä kuva-alasta leikataan näyttöruutuun mahtuva kuva) toimia mainiosti. Dee äksän 18 miljoonan pikselin kuvasta voi leikkaamalla saada nettikäyttöön jopa noin 20 kertaisen varsin hyvälaatuisen ”digitaalisen” suurennuksen! Alla on yksi esimerkki täyskropista. Aika vaikea on nähdä eroa täyskokoisesta pienennettyyn kuvaan näin nettikoossa. Uskon, että kyseisestä kropista saisi 20 cm leveä painokelpoisen kuva. Nyt tämä taisi mennä jo vähän myyntimiehen puheeksi, ilman että kameran valmistaja mitään tästä maksaa. Sattumanvaraiseen esimerkkiin osui vieläpä telejatkeella ja käsivaralla otettu kuva. Mutta mutta, rahalla ei saa kaikkea. Huippulaitteillakaan ei poisteta yhtään pilveä taivaalta. Edelleen minun pitää käydä töissä viisi päivää viikossa, eikä kaluston laatu vaikuta vapaapäivien säähän. Parhaatkaan järjestelmät eivät tuo uusia mielenkiintoisia kuvauskohteita alueelleni, eivätkä vie minua muualle lintu-/luontokuvaajien huippumestoihin. Eivätkä huippulaitteet tuo myöskään luovuutta mukanaan, eikä edes juurikaan uusia mahdollisuuksia luovuuden kehittämiseen.
|
