Kello soi aamulla neljältä, mutta en kehdannut. Motivaatio vaativille kuvausretkille tuntuu juuri nyt olevan täysin hukassa. Onneksi löytyy jotain kuvattavaa aivan kotipihalta. Tervapääskyn poikaset sirisevät yhä pöntön pohjalla, joten ainakin viikoksi ellei kahdeksi riittää vielä kuvausmahdollisuuksia.

Viime syyskesällä käytin aika paljon aikaa tervapääskyn pesän tapahtumien kuvaamiseen, mutta huomaan vielä ainakin pari vaikeaa aihetta, joita en ole kuvannut. Yksi on pesälle saapuvan tervapääskyn liikkeen pysäyttäminen. Siinä riittää haastetta. Tilanteessa pitää olla käsi liipasimella ja reagointikyky äärimmilleen viritettynä. Emot tulevat tosiaankin kuin ”out of the blue sky” tavatonta vauhtia täydestä syöksystä, joten nopeus on arvatenkin enemmän kuin 30 metriä sekunnissa. Minulla on yksi sarja, jossa emo jarruttaa ja jo seuraavassa sarjan kuvassa se on sisällä pöntössä. Kuva-alan ohittaminen kestää ehkä luokkaa 0,05 sekuntia. Tomi ehdotti liiketunnistimen käyttöä kuvaamisessa, mutta en millään usko minkään tunnistimen ehtivän tapahtumaan. Niin ja vaikeutta lisää, ettei pesälle saapumisia tapahdu kuin noin kahden tunnin välein.

A royal pair waves their arms to their people from their palace.