Lauantaina ryntäsin turhaan toiveiden perässä. Olisi pitänyt keskittyä ainoastaan ja vain pohjantikkaan, joka oli taas mukavasti rantametsän valoissa puuhastelemassa. Parhaiden valojen ajaksi ajoin merenlahdelle merikotkia yrittämään. En edes nähnyt yhtään,
Suuren osan aikaa tikka viihtyi puiden tyviosissa, josta ei vallinneissa valoissa syntynyt mitään erikoista - paitsi ehkä lyhyillä milleillä otetut lähikuvat. Tämän koiraan pakomatka oli lyhyempi kuin 70 - 200 mm zoomin lyhyin tarkennusetäisyys 1,2 m! Parhaat kuvat syntyivät tikan noustua ylös kuivia oksia nakuttelemaan. Lentävät säleet ja putoava lumi toivat mukavasti toimintaa mukaan kuviin.
The male in the picture was very tame. 1,2 meter as a shortest focusing distance (with 70 - 200 mm zoom) was too much. However best pictures I got when the male clime up to dead branches, when falling snow and pieces of wood make some feeling of action.
Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä