Maanantai-iltana pimeässä vein piiloteltan ison peltoaukean halki kulkevan valtaojan varteen lähelle pientä kuusta, jossa alueella talvehtiva piekana usein tähysteli. Perjantaina illan hämärtyessä kävin toteamassa piekana päivystävän juuri oikeassa paikassa.

Yöllä pakastui pelottavasti. Herätessä mittari näytti lähes kahtakymmentä pakkasastetta. Kirkasta tähtitaivasta katsellessa tuli mieleen monta muuta mahdollista mukavampaa kuvausprojektia, mutta päätin kuitenkin pysyä suunnitelmassa.

Aamun ollessa vielä häivähdys taivaanrannassa pakkasin mukaan kuvausvälineet ja kaksi makuupussia. Teltassa laitoin kuvausvälineet kuntoon ja työnnyin makuupusseihin. Styroksinen alusta piti maan kylmän mukavasti loitolla ja torkahdinkin hetkeksi.

Oli vielä hämärää, kun vilkaisin ensimmäisen kerran ulos tirkistysaukosta. Siinä se piekana istui kuusen latvassa teltan vieressä. Alkoi tuskainen auringonnousun odotus. Aamun suurimpana haaveena oli saada kuva kylmän kuuraamasta piekanasta aamuauringon ensisäteissä. Huonosti kävi, sillä auringon valo vasta kultasi pellon viereisen harjun latvuksia, kun kohde otti ja lähti. Seuraavat kaksi ja puoli tuntia palelin turhaan ja ulkona olivat loistavat valot olla vaikka missä.

Tällä kertaa yrittäjä palkittiin, vaikka vasta aivan viime tingassa. Olin jo kasannut kameraa lukuun ottamatta kaikki kamat lähtökuntoon, kun viimeinen vilkaisu tirkistysaukosta paljasti piekanan lentämässä myötävalon puolella pellon yllä. Otin piekanan seurantaan ja sain loppujen lopuksi kuvaan sen syöksyn lumeen.

The weeks picture was a prize of hard attempt. It was a really cold morning. Temperature was almost minus twenty degrees Celsius, when I got into a hide (tent) I had taken on a large field area, where couple of Rough-legged Buzzard have stayed. Normally they were sitting on a top of some of bushes along a stream that goes cross the fields. I put the tent near of one of those bushes. When I first time looked out from hide, there was a Rough-legged sitting on the top of nearest bush of the tent. Just before the Sunrise it flew off. Next two and half hours were totally empty, but just when I was leaving the hide, I got pictures of the Buzzard taking a prey. It was a really cold morning to be four hours in a tent, but at least it is something to remember.

Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä