Lintukuvaviikko 11/2009

 



Kuvassa hippiäinen
Goldcrest - Regulus regulus
Porvoo, Finland, 15.3.2009
Canon EOS 1D Mark III, EF 500mm F/4 L IS USM + 1.4x Extender

Anna kuvalle pisteet / Give points (10 is the highest):
10 Erinomainen/Excellent
9 Kiitettävä/Very good
8 Hyvä/Good
7 Tyydyttävä/Satisfactory
6 Välttävä/Passable
5 Huono/Bad
4 Ala-arvoinen/Poor

Monasti piilokojuissa viipyessäni olen toivonut omistavani äänityslaitteet. Äänimaailma ympärillä on usein ollut mielenkiintoisempi kuin mitä kameran ruudulle on ollut tallennettavissa. Niissä merkeissä aloitin äänityslaitevarustelun jo runsas vuosi sitten, mutta aivan väärästä päästä ostamalla suuntamikrofonin. Siitä eteenpäin olen arponut, minkä varsinaisen tallennuslaitteen hankkisin.

Nyt sitten vihdoin uskalsin hankkia Olympus LS-10 merkkisen värkin. Olen yllättynyt sen helppokäyttöisyydestä.

Torstaina illalla lähdin ensimmäistä kertaa liikkeelle mielessä ainoastaan ja vain lintujen äänitys. Koska en pikaisessa lähdössä löytänyt suuntamikkiä, lähdin reissuun pelkkä tallennin mukana. Ajattelin, että tuleehan sen mikrofonit testattua. Onneksi pöllöseutuja löytyy jo ihan kotimaastoista. Kuulin varsin lyhyellä ajelulla ensin varpuspöllön ja sitten, palatessani tienverkoston päätepisteestä takaisin päin, tarkalleen samassa paikassa viirupöllöpari piti soidinta aivan tien varressa. Millään ei voisi enää olla parempaa tilaisuutta viirupöllön äänitykseen! Koiras puhkui parhaimmillaan kuusessa alle 20 metriä tien reunasta, eikä naaras ollut paljon kauempana. Seurannan aikana kuului myös ilmeisen parittelun aikaista vikinää. Aäntä tallentui kyllä, mutta aika heikosti huhuilu kuuluu äänitteestä. Viirupöllön matala puhkuminen ei taida ihan helposti tarttua mikrofonien kautta. Ehkä se on selitys, että lajista on aika vähän hyviä äänityksiä. Viirupöllöjä äänitellessäni kuului jostain kaukaa myös helmipöllön puputus.

Seuraavana iltana menin paikalle suuntamikrofonin kera. No niinhän siinä kävi, ettei viirupöllöistä kuulunut pihaustakaan.

Lauantaina koin jotain, jota en olisi Itä-Uudenmaan metsissä uskonut koskaan kokevani: samassa metsässä palokärki, pohjan-, pikku-, käpy- sekä valkoselkätikka. Monet näistä olivat vielä pareittain. Tikkojen kasaantumisen selitys lienee jonkin lahopuissa viihtyvän lajin massaesiintyminen kyseisessä paikassa.

Lauantaina ajattelin kokeilla jotain uutta. Pakkasin aamulla kumiveneen autoon ja ajelin Loviisan Atomivoimalan sulan suuntaan. Aikeissa oli viettää päivä sulan runsasta vesilinnustoa kuvaten. En kuitenkaan löytänyt mitään helppoa ja turvallista reittiä sulan rantaan. Toinen nollakohde oli Ruotsinpyhtään Lehtinen. Kävin katsomassa olisiko niemen rikkaruohostoissa siemensyöjiä. Ei ollut - merivesi on syksyllä käynyt niin korkealla, ettei kasvistoa paljon ollut pystyssä. Tulipahan päivän liikunta suoritettua.

Lauantaina näin ensimmäisen muuttolintuni mustavariksen. Joku muu oli havainnut kiurun ja toinen töyhtöhyypän. Kevät tulee taas.

Sunnuntailta jäi päällimmäisenä mieleen retki männikkökankaille hakemaan isokäpylintuja. Löysin kolme paria. Yhden parin naaras liikkui oksiston sisällä selvästi pesäpaikkaa hakien. Taittoipa se yhden kuivan risunkin, muttei asettanut sitä kuitenkaan mihinkään.

Käpylintujen tapaamisesta heräsi mukavia muistoja viime keväästä, jolloin vietin monta aamua niiden pesällä, ja muutenkin niitä seurailin. Kiehtovasti erilaisia lintuja!

Pitkän tekstin selitys on, että avasin omaksi ilokseni blogin, josta olen tähän tekstit kopioinut

Spring is coming at last! First migrating birds like Skylarks, Snow Buntings and Stock Doves have arrived, even just in small numbers. Some partly migrating birds like Herring Gulls are already quite common. Overwintering birds like Goldcrest are singing.




Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä




 

Edellinen viikkoLintukuva.fi Seuraava viikko






















Birding Top 500 Counter