Lintukuvaviikko 27/2009

 



Kuvassa pyrstötiaispoikue
Long-tailed Tits - Aegithalos caudatus
Lapinjärvi, Finland, 29.6.2009
Canon EOS 1D Mark III, EF 500mm F/4 L IS USM

Anna kuvalle pisteet / Give points (10 is the highest):
10 Erinomainen/Excellent
9 Kiitettävä/Very good
8 Hyvä/Good
7 Tyydyttävä/Satisfactory
6 Välttävä/Passable
5 Huono/Bad
4 Ala-arvoinen/Poor

Pirun turha tunnollisuus! Maanataina tunsin itseni niin tärkeäksi työelämässä, että oli pakko jättää pyrstötiaisen pesä aamulla sovittuun tapaamiseen ehtiäkseni. Olin tullut pesälle auringon noustessa, koska poikasten lähtö oli odotettavissa. Kun lähdin metsästä, oli aivan selvää, että poikaset jättäisivät pesän muutaman tunnin sisällä. Varsinaisella pesäaukolla oli monta pientä päätä ja yksi poikasista puhkaisi jo reiän pääaukon alapuolelle pesän seinämään.

Iltapäivällä tuskailin palaverissa poispääsyä odotellen. Heti päästyäni ajoin suoraan pyrstötiaisten pesälle. Odotettu oli tapahtunut - pesä oli tyhjä. Tilanne ei ollut yllätys, mutta silti masentava. Istuskelin vähän aikaa pesän alla toivoen kuulevani poikueen ääniä ympäristöstä ja katseli epätoivoisena kalliomännikön alapuolella leviävää pensoittunutta hakkuuaukeaa. Ääniä ei kuulunut, mutta luovuttaa en aikonut. Ajattelin, että kuljen vaikka koko illan ristiin rastiin pusikkoa – jos ei löydy niin ei, mutta ainakin yritän.

Kuljin yli kostean, tiheäkasvuisen puronotkelman vastakkaiseen männikköön, kun takaani suoraan tulojäljiltäni kuuluivat tutut sirahdukset. Palasin nopeasti takaisin viitaan, jossa äänet johdattivat minut tykö kauniisti rivissä istuvan poikueen. Olin aiemmin kulkenut suoraan oksiston ali poikuetta huomaamatta!

Montaa kuvaa en ehtinyt ottaa, kun emo kutsui poikueen liikkeelle. Ne etenivät kalliomännikköön nousten parin välikokoontumisen kautta korkealle männyn latvustoon – ja sinne tuntuivat jäävän. Ajattelin taas, että en kyllä luovuta, vaan seuraan loppuun asti poikueen liikkeet.

Odottaa sainkin, sillä poikue pysyi samalla oksalla parin tunnin ajan. Edes emojen ruokkiessa ne eivät pitäneet suurta ääntä, joten poikueen satunnaisen löytymisen totesin aikamoiseksi onnen kaupaksi. Taas sitkeys palkittiin. Jostain syystä emot päättivät kutsua poikueen liikkeelle takaisin kohti puronotkelmaa. Viidassa etenevän poikueen seuraaminen ei ollut ihan helppoa, mutta pesä-ääntelystä tuttu hiljainen jutustelu, joka oli poikueen kokoontumisääni, johdatti minut kehittyvän kasauman tykö. Siellä sain juuri haaveilemani kuvat täydestä rivistöstä. Vain valo olisi voinut olla parempi auringon jo laskettua metsän taakse.

The main target from April have been to be find and follow Long-tailed Tits from nest building till to nestlings leave. I have found couple of very nice nests low in bushes, but both of them were destroyed before fledging. At last one of photograph able nests had successful end. Fledging happened at 29.6. I’m a really fascinated by this nice and distinctive species!




Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä




 

Edellinen viikkoLintukuva.fi Seuraava viikko






















Birding Top 500 Counter