Viikonvaihteessa olin neljästi varpushaukkatilanteessa. Jalkapallokentän nurmella ruokailevien västäräkkien kimppuun hyökkäävästä varpushaukasta olisi voinut saada hyvät kuvat, jos olisin nopeassa tilanteessa löytänyt kohteen kuvaan. Toinen tapaus oli pikkuvarpusten perään pensaisiin näkemäni syöksy, jonka lopputulosta en päässyt toteamaan. Kolmas havainto tuli keskellä hiekkatietä liikkumatta makaavan nuoren peltopyyn havaitsemisesta. Arvasin sen joko ”piilottelevan” haukkaa tai olevan vahingoittunut. Sain sen jo melkein käsiin, kun peltopyy otti pikaspurtin heinikkoon – ja varpushaukka nousi lentoon läheisestä metsänreunasta. Neljännellä kerralla tuli kuva. Auton editse poikki tien matalalla liitäen orapihlajapensaaseen syöksyvä varpushaukka kannatti tarkistaa, sillä tällä kertaa kaunis vanha koirasvarpushaukka putosi pensaasta avoimelle maalle naaraspukuinen varpunen kynsissään.

Viime vuonna tervapääskyn poikaset kurkkivat viikon verran pöntön aukolla ennen poistumistaan 20. elokuuta. Tänä vuonna näin ensimmäisen vilauksen poikasesta pöntön aukolla 19. elokuuta. Kuvittelin poikasten pysyvän pesässä vielä muutaman päivän, mutta seuraavana päivänä töistä tullessani totesin pöntön tyhjäksi. Sama lähtöpäivä siis mutta lähtöä on aika vaikea on ennustaa poikasten käyttäytymisen perusteella.

Pictures of Sparrow Hawks with a prey can be seen quite often. However this is first for me outside breeding sites.